2012!

Näiden kuvien myötä Laziness tahtoo toivottaa jokaiselle upeaa uutta vuotta!

Tehkää vuodesta 2012 universumin mahtavin!!!

Kuvat: weheartit

Joulukortit vm. 2011.

Vähän punaista...

...ja sitten paljon sinistä.

Tämän näköisiä joulukortteja minulta lähti tänä vuonna matkaan. Kovin montaa korttia en edes laittanut menemään, ehkä kymmenkunta yhteensä. Kaikki kumminkaiman koiran lenkittäjät eivät siis saaneet korttia. On muuten ilo omistaa askarteluhullu anoppi, joka lupaa käyttää askarteluhuonettaan vapaasti. ;) Terkkuja sinne vaan! :D

Kiviä kaulaan.

Ystäväni A täytti vuosia vähän ennen joulua, joten tokihan jotain pientä piti keksiä lahjaksi. Aikani pähkäiltyä päätin tehdä kaulakorun. Violetit kivet pistivät helmilaatikosta silmään, mielestäni ne sopivat A:n tyyliin. Kivistä ja rautalangasta muotoilin rinkulan, lisäksi vain pätkä mustaa nyöriä ja kas, valmista. :) Nyöri on säädettävä, korua voi käyttää joko pitkänä tai lyhyenä, ihan miten sattuu milloinkin huvittamaan.

Vanhan kalenterin sivusta taittelin korulle lahjarasian ja kietaisin vielä paperinarua ympärille. Ja ei, kuva ei hämää, kerrankin, vaan rasia todellakin on vähän vinksallaan. En ymmärrä miksen saa paperista aikaiseksi mitään suoraa, vaikka apuna on viivottimesta vatupassiin suunnilleen kaikki, mistä vain voi olla hyötyä suorien viivojen leikkaamisessa.

Pikkuvioista huolimatta lahjasta tuli mielestäni kiva, ja A:kin tuntui tykkäävän kovin. :)

Pakolliset hyasintit ja muut.

Jos joku kuuluu minun jouluuni, se on hyasintti ja hyasintin ihana tuoksu. Tänä vuonna innostuin ja investoin oikeen kahteen yksilöön. Valkoisenkin olisin halunnut, mutta eipä ollut.

Lisäksi kynttilöitä, jokunen joulukoriste, parit jouluvalot ja edellisen postauksen risu, se riittääkin hyvin.

Allekirjoittanutkin siellä peilaantuu, huomattavan pulleamahaisena näköjään.

<3

Jouluja!

Leppoisaa, laiskaa ja herkullista Joulua ihan kaikille! Muistakaa löhötä sohvannurkassa ja syödä hyvin!

 Toivottelee Nyytikoiranen, marsut ja henkilökunta

Risuja jouluksi.

Tänä(kään) jouluna en jaksanut kuusta hankkia, vaikka se ihanalle tuoksuukin, vaan päätin mennä ah-niin-supertrendikkäällä risulinjalla. Metsäautotien varresta napsitut oksat dumppasin rumankauniiseen maljakkoon ja nakkelin lajitelman sekalaisia koristeita perään. Alunperin ajattelin spreijata oksat hopeiseksi, mutta mitäs tuota hifistelemään (sitäpaitsi halusin koristella nythetivälittömästi eikä sitten joskus, kun maali olisi kuivunut). 

Uljaan joulupuuni alle pääsivät hengailemaan lapsuudesta asti jouluihin kuuluneet, jokseenkin kolhuiset kynttilähahmot. Tuohon oravakynttilään liittyy muuten surullisenhauska tarina. Saimme kerran pikkusiskon kanssa lahjaksi samanlaiset oravat kumpikin. Siskoa vaivasi, kun oravista ei erottanut, kumpi on kumman oma, joten fiksuna likkana hää meni ja puraisi minun oravasta korvan pois. Näin kohtuutonta vääryyttähän tämä neiti ei sulattanut, joten A pakotettiin antamaan ehjä orava minulle, ja ottamaan itse korvamerkitty yksilö. Silloin itketti - molempia osapuolia, oraviakin varmaan -mutta nykyään onneksi lähinnä naurattaa.

Vihreä tuunattu pallo, maalatut peltilinnut (kyllä nekin siellä jossain vilahtavat, jos tarkasti tiirailet), skottiruudulliset sydämet ja karamellitangon olen saanut Fline-ystävältä parina eri jouluna, ne luonnollisesti saivat oksansa joulurisussani. :)

Muut mukaan päässeet ovat enimmäkseen sekalainen kooste ikivanhoja koristeita, jotka aikanaan ovat kotona riippuneet kuusessa ja sitten vähitellen jääneet pois uusien, yhtenäisempien koristeiden tieltä. Minähän ne sitten joskus adoptoin itselleni (minullako tapana kiintyä esineisiin, ei kai?). Nuo paperiin käärityt toffeekarkit esimerkiksi ovat olleet olemassa niin kauan kun minä vain joulusta jotain muistan. Mahtaa olla suht kovaa toffeeta nykyään :D

Mutta hieno on risu, ja oikein toimiva kuusenkorvike. Eipä varista neulasiakaan! Vai mitä sinä tykkäät tästä sillisalaatista? :D

?

Miksi mulla ei näy listassa kaikki blogit joita seuraan, ja jotka siis olen listaan lisännyt? Tuolla hallintapaneelissa siis.
Auttakee!


Ärsyttävää.




Edit. (Muutama tunti myöhemmin) Tällä kertaa kaikki blogit sitten näkyvätkin listassa. 0.o Kannatti lie ihmetellä ääneen?


Edit. (Seuraavana päivänä) Nyt ei taas näy kuin osa... Ö.ö

Myyjäishommia.

Tänään olen muunmuassa tehnyt kasan uusia heijastinhemmoja, lakannut pinssejä ja magneetteja, ommellut hakaneuloja heijastimiin. Ostanut lisää hakaneuloja, pinssitaustoja ja heijastinkangasta. Miettinyt tuotteiden esillepanoa, valokuvannut valmiit tuotteet. Tuskaillut kameran kanssa, se ei jostain syystä suostunut tarkentamaan. Syönyt välissä hätäisesti lihapiirakkaa. Kasannut isoäidinneliöheijastimia, polttanut sormet kuumaliimalla moneen kertaan. Ommellut lisää hakaneuloja. Polttanut taas sormet. Kaiken muun sivussa käynyt koulussa, huomannut Nyytin heiluvat hampaat, keittänyt koiraparalle puuroa että se söisi edes jotain kipeän suunsa kanssa.


Vielä pitäisi liimata pinssitaustat ja magneetit paikalleen, ilmeisesti siis myös polttaa lisää sormia, valita myyntiinlähtevät grafiikanvedokset ja pakata ne sellofaaniin, kerätä kaikki kasaan valmiiksi. Käydä suihkussa. Nukkumaankin voisi jo mennä. 


Olikohan vielä jotain?  Hinnoittelu ainakin jää huomiselle, jääköön. Niin, ja pohjakassakin olisi varmaan hyvä olla olemassa. No, huomisen heiniä sekin.


Huomenna on tosiaan joulumyyjäiset meidän koululla, ja allekirjoittanutkin on siellä myyntihommissa, siitä tämä kaikki hässäkkä. Viimetipassa taas, eikai sentään?

Hemmoja.

Pyöräytin vaihteeksi heijastintehtaan käyntiin. Tällaisia heijastinhemmoja syntyi tällä kertaa. :) Ei taatusti uskalla autoilijat ajaa yli, kun tällainen heiluu takissa! Muitakin heijastimia on tullut tehtyä, niistä lisää toisella kertaa, kun ovat vielä hieman kesken.

1, 2, 3, 4, 5

Nämä hemmot muuten kaipaavat uutta kotia jossa pääsevät hengenpelastajahommiin! Yksi hemmo maksaa 4 euroa plus postikulut tarvittaessa.

6, 7, 8, 9, 10

...ja kyllä näkyy!! :)

(Ekassa ja vikassa kuvassa siis samat hemmot, toisessa salamalla ja toisessa ilman.)


Edit. Hemmot nro. 1, 4 ja 5 myyty.
7, 9 ja 10 syöty. Kiitos Nyyti.

Lauantai-ilta.

Ja lauantai-illan tietovisakysymys: Mitä toiseksi alin kuva esittää? :D

Kattolamppu ennen ja nyt.

Viimein sain itseäni niskasta kiinni ja toteutin jo jonkun aikaa mielessä muhineen idean jonka kohteena oli makuuhuoneen kattolamppu.

Aikaakin uudistukseen meni yläkanttin arvioituna jopa 10 minuuttia. Idean kypsyttelyyn parisen kuukautta.

Lähtökohta oli siis ylläolevan kuvan kaltainen. Valaisin oli jo  parhaat päivänsä nähnyt. Kangaskin repsotti, ja kukaan ei ole ollut niin aikaansaava, että olisi korjannut sitä. Muutenkin halusin jo jotain vaihtelua, ja sitäpaitsi varjostin varjosti turhankin tehokkaasti ja huone oli aina hämärä, vaikka lampun sytyttikin.

 Ja tadaa: Tulos on tämä! Irrotin vanhan varjostimen veks, ripustin lampun sellaisenaan roikkumaan ja virittelin sille kaveriksi hopeisen oksan.

 Oksan tein alunperin kouluun ohjaustuokiota varten. Se on hopeaspreijattu viinimarjapensaan oksa johon on viritelty roikkumaan tuikkufolioista näperreltyjä lehtiä sekä helmiä ja kristalleja. Aiemmin oksa roikkui vanhassa asunnossani ikkunan edessä, ja näytti kivalta siinäkin, kun valo osui lehtiin ja kristalleihin.

Juu-u, kyllä nykyinen taitaa olla parempi! ;)

Yötöitä.

Ei yöllä kannata nukkua. Yritin kyllä. Nukahdin 10 aikaan armottoman pääkivun siivittämänä ja heräsin 2 aikaan V:n tullessa nukkumaan. Heräsin, ja peli oli menetetty. Mutta voihan sitä tehdä kaikkea muutakin hyödyllistä kuten:


*juoda (muumi)kuppikaupalla teetä
*leikata sormen- ja varpaankynnet
*lueskella lehtiä
*järjestää esineet olkkarin ikkunalaudalla uusiksi
*käydä jääkaapilla syömässä nakkeja suoraan paketista
*pelata Facebookissa Cityvilleä ja Farmvilleä
*viedä roskapussit ja tyhjentää biojäteastia
*siirtää koiranherkut mikron päältä isoon peltipurkkiin
*taitella vanhasta seinäkalenterista rasioita
*raapia hintalappuja pois erinäisistä ostoksista erästä joulukalenteria varten
*jutella marsuille
*venytellä
*taitella sinisestä paperista kiekuroita
*suunnitella kirjahyllyn järjestämistä paremmin värijärjestykseen
*pestä koiran vesikupin
*järjestellä paikkoja
*melkein aloittaa tiskaaminen, mutta tajuta viime hetkellä että se sentään olisi liikaa


...Ja kello käy suunnilleen kuuden kieppeillä, tässähän ehtii vielä vaikka mihin ennen kuin koulun ovet aukeaa!




Nukkuminen - so last season.

Tilkkuja ja leimasinmustetta.

Näissä merkeissä on menty viime päivinä. Kyseessä siis neulonnan ja virkkauksen portfolio. Jospa se kohta olisi viimein valmis!

Miksihän sitä aina pitääkin mennä p*rse edellä puuhun? Kyllä tämän nopeampaakin saisi valmiiksi, jos ei aina alkais hifistelemään... Muttakun mikään perus ei kelpaa vaan pitää olla jotain ekstraa. Ehkä vielä joskus opin, ehkä en...

Ja silti sisäinen pieni suuri perfektionisti vinkuu että ei tämä tarpeeksi hyvä ole. Tyypillistä.

PaaPiikin arpoo.

Paapii arpoo myös. Palkintona supermahtava pöllöpaketti!

Onnea on...

...oma possunkorva!