torstai 2. helmikuuta 2012

Muutama rauta tulessa.

Mikä kumma siinä on, että pitää kahmia kerralla kottikärrykaupalla tekemistä?
Mulla on tällä hetkellä työn alla muunmuassa seuraavaa:


*kasa magneetteja ja pinssejä erinäisissä työvaiheissa
*kahdenlaisia heijastimia erinäisissä työvaiheissa
*tuubihuivi joka olis kohta valmis, mutta joutuu odottelemaan, että saan kiireellisemmät alta pois
*raitalapaset, joista toisen sain jo kertaalleen valmiiksi, totesin liian pieneksi, jäi odottamaan purkua ja muuta jatkokäsittelyä
*kaksi amigurumia kokoamista vailla
*kasa muistikirjoja erinäisissä työvaiheissa
*ja niin edelleen, en kai edes muista kaikkea.


Työpöytä näyttää suht kuormittuneelta.
(Ja tämä on vasta yksi niistä kolmesta pöydästä jotka olen vallannut)




Ja mikä kumma siinä sitten on, että vaikka keskeneräisiä töitä odottaa joka nurkassa, silti haluaa aloittaa jotain uutta? Esimerkiksi:


*maalata taulu
*neuloa pipo
*neuloa tiskirätti
*tehdä paperimassatöitä
*tehdä muutama muu amigurumi
*ommella, paljon.
*neuloa piiiitkät mustat sukat
*virkata pyöreä matto
*askarrella hamahelmistä magneetteja ja koruja
*neuloa/virkata/ommella rintakoruja
*jatka listaa haluamillasi käsitöillä, epäilemättä ne kaikki ovat sellaisia, joita haluan tehdä. Hohhoijaa.






Lauantaina on Ylivieskassa Maalaismarkkinat, joista olen varannut myyntipöydän, se selittää osan töistä. Hieman on kiire kaapia kaikki kasaan. Taas vaiheeksi. Mihinpä tiikeri raidoistaan ja silleen...


Mutta hei, virkkasin sentään tänään kännykkäpussin alusta loppuun asti! Eipä sillä, että se olisi ollut millään muotoa oleellinen homma tällä hetkellä, muttakun teki mieli





3 kommenttia:

  1. Monta näkyy olevan rautaa tulessa! Kyllä ne siitä pikku hiljaa tuotteiksi valmistuu, pitäähän meidän kokeilla ennen kuin omat jutut löytyy ja sitten vielä kehittää niitäkin.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa tutulta :)

    VastaaPoista