Huopatyyppejä

Heissan!

Jospas esittelisin vaihteeksi taas jotain kässähommiakin, edelliskerrasta taitaakin olla aikaa... Monenlaista olen kyllä aloittanut ja tehnyt, mutta suunnilleen yhtä monenlaista on edelleen kesken, joten eivätpä sitten ole tänne blogin puolelle päätyneet. Kaikki aikanaan. ;)

Nämä huovutetut rintakorut sain valmiiksi hitusen ennen joulua, pyöräytin saman tien lahjapaperiin ja annoin parille ystävälle joululahjaksi. Toivottavasti olivat mieluisia!

Huovutin korut aluksi neulalla muotoonsa, mutta koska halusin jämäkämpää jälkeä kuin pelkällä neulalla saa aikaan, pyöräytin nämä vielä pariin kertaan pyykkikoneessa pesupussissa muun pyykin seassa. Hahmot pienenivät ja tiivistyivät konekäsittelyllä just sopivasti.  Lintuun kirjoin silmän jollain langanpätkällä ja jalat tein satiininauhasta ja puuhelmistä. Ihan hauskat koivet tuli. :) Kissalle ompelin kirkkaankeltaiset napit silmiksi. Takana molemmissa on hakaneula kiinnitystä varten.

Kissakorun saajalla itsellään on söötti Urho-kissa, jonka naamakuviointia koitin jäljitellä huopakissallekin. Tiedä sitten onnistuinko... Sitä paitsi minusta tuo kissa näyttää oikeastaan vähän karjalankarhukoiralta, mutta sallittakoon se, ei tämä elämä niin pikkutarkkaa ole. :D

Huovutus on hauskaa, tarttis tehdä enemmänkin! Joitain juttuja onkin työn alla, kunhan vaan joku tekisi valmiiksi asti... :)

Nappikauppaa ja muita kirppisjuttuja.

Tässäpä erään kirppisvisiitin satoa taas. Tää oli siitä hauska kasa tavaraa, että kaikki jotenkin hassusti mätsää hyvin toisiinsa. Ja kaikki on ihan ylettömän hienoja, ainakin mun mielestä.

Nyt ei oikein tekstiä tunnu irtoavan, mutta laitetaan kuvia sitten senkin edestä. :)

Tarjotin ♥ peltipurkki ♥ nappeja ♥ nappikaulakoru ♥ sydänkangas

Tarjotinta pyörittelin pitkään käsissäni ja arvoin otanko vai enkö. Hintaa sillä oli vähän vajaa kymppi, enkä yleensä kirppisjutuista niin paljoa maksa, mutta kyllä oon tyytyväinen että raaskin ostaa, onhan tuo nimittäin ihan äärettömän ihana!

Tunnustan, tuollainen kaulakoru mulla oli jo ennestäänkin erivärisenä mutta tää on hienompi! 

Hiirinappeja kukkanappiniityllä. :D

Vaikuttais muuten vahvasti siltä, että yleisin kirppisostos kautta aikojen mulla on napit. Ei onneksi esimerkiksi urkuharmoonit taikka jenkkisängyt. Nämä menee huomattavasti pienempään tilaan, ja se on hyvä se. Mitäs sinä hamstraat kirppareilta kassikaupalla? Mitä tarttuu aina matkaan? Vai tarttuuko mitään? Musta olis hauska tietää onko muilla jotain vakio-ostosta vai olenko yksin tautini kanssa. :D

Kyllä kirpparit on kivoja!
♥

Edit. Mitä IHMETTÄ noille kuville tapahtui kun julkaisin postauksen? Niistä tuli ihan rakeisia ja suttuisia. o_O Jos jaksan niin koitan myöhemmin ladata ne uudestaan, jos siitä vaikka olis apua. Aika ankeita ovat kyllä nyt...

Joulu oli, joulu meni.

Just ohi vilahtaneen loppiaisen kunniaksi olis luvassa pikkuisen joulujuttuja, sori! Ajattelin että nyt tai ei koskaan, myöhemmin en enää kehtaa. :D Sitäpaitsi eikös se joulu vähän niin kuin loppiaiseen lopu, joten enhän mä niin myöhässäkään ole... Vai?

Fline taannoin esitti vienon toiveen jotta laittaisinko kuvia uudesta, ei-niin-aidosta-mutta-sitäkin-valkoisemmasta joulukuusestani, joten ajattelin olla kiltti ja toteuttaa toiveen. Ei teidän muiden ole pakko lukea jos olette saaneet tarpeeksenne joulujutuista! :D

Sain tosiaan tuossa joulun alla lievähkön päähänpinttymän valkeasta kuusesta, joten ei se auttanut kuin moinen ostaa. Ja onhan se kiva! Mä en ole koskaan erityisemmin tykännyt tekokuusista, mutta tällainen valkoinen ei edes esitä olevansa aito, joten on siis aivan eri juttu. ;)

Hassua, livenä näytti että koristeita oli kuusi pullollaan, mutta näissä kuvissa tuo koristelu näyttää suorastaan harvalta. :D Syököhän mun kamera kuusenkoristeita?

Koristeiksi kaivelin vanhoja tuttuja palloja, omppuja, lintuja ja muita. Olisin kyllä ostanutkin jotain mutta en löytänyt mitään kivoja joten vanhoilla mentiin. Edes latvatähteä en ostanut kun en osannut päättää kummanlaisen otan kahdesta vaihtoehdosta... Valot sentään piti kantaa kotiin kun ei mitään sopivia ollut entuudestaan. Vähän kyllä petyin noihin valoihin; pakkauksessa nimittäin oli maininta lämpimästä valosta, mutta ei nuo minusta järin lämpimänsävyiset kyllä ole, etenkään kun vertaa tuohon ikkunatähteen joka pilkottaa tuolla yhdessä kuvassa. Mutta näillä mentiin ja hyvin pärjättiin.

Muita koristeita laitoin suht maltillisesti, mutta hyasinttien kohdalla riehaannuin -taas. Tällä kertaa ostin jopa neljä! :D Yhden istutin tuollaiseen vanhaan lasipurkkiin, näyttää ihan hauskalta (ja kukkii vasta nyt, niinkuin kolme muutakin. Jouluna ei yksikään suvainnut kukkia...).

Nyyti kuusenkoristeluassistenttina

Yleisesti ottaen joulunaika meni varsin tutulla ja hyväksi havaitulla kaavalla; syömistä, laiskottelua, lautapelejä, syömistäsyömistäsyömistä... Tänä vuonna tosin olin ensimmäistä kertaa koskaan aattona töissä, mutta vuoro loppui jo iltapäivällä joten ei se nyt niin paha asia ollut. :)


Noin, se siitä joulusta! Ens kerralla taas jotain aivan muuta. :)

Mahtavan ihanaa joulua sekä paljon hyviä asioita vuodelle 2014

 toivottavat marsut Miisa ja Ninja, Nyytikoiranen sekä allekirjoittanut

♥

Pieni kierros meillä. :)

Siivouspäivän kunniaksi innostuin laittamaan muutaman (suttuisen ja hämärän) kuvan tännekin. Tällaiselta meidän kotikolossa siis näyttää tätä nykyä:

Muutaman taulunkin sain jo laitettua seinälle. Ja eteiseen ripustin eilen peilit paikalleen, mutta niistä nyt ei tullut kuvaa otettua. Ehkä joskus toiste. Nuo kuvan Cokis-peltitaulut bongasin kerran kirpparilta. Niin hienot!

Bambit ja sydäntarjotin (netti)kirppislöytöjä nekin. Tarjottimen hainkin itseasiassa postista ihan vasta.

 Ei nyt joka nurkalta tullut kuvia -läheskään, esimerkiksi mun värkkäyshuone on vielä melkoinen pahvilaatikkokaaos ja muuallakin on aika keskeneräistä joten eipä niitä huvittanut kuvatakaan. :D Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

P.S. Joulu tulee, jee!!! Kivvaa!

Kirjahamsterin (hetkellinen) helpotus

Varoitus heti alkuun: tällä postauksella ei ole muuta merkitystä kuin se, että haluan fiilistellä uutta kirjahyllyäni. Jos et ole kiinnostunut kirjahyllyistä tai satut jopa vihaamaan niitä (Onko sellaisia ihmisiä oikeasti, ja jos on niin miksi?), suosittelen siirtymistä seuraavaan aiheeseen. ;)

Joku ehkä saattaa tietääkin, että tykkään kirjoista. Vois sanoa, että me tullaan hyvin juttuun, kirjat ja minä. ;) Tykkään myös omistaa kirjoja. Kirjastot on toki kivoja ja käteviä ja kaikkea, mutta oma kirja on kuitenkin oma kirja. Jokunen opus meidän talouteen onkin aikojen saatossa ajautunut, ja nyt tultiin siihen pisteeseen että edellinen hylly kävi auttamattoman pieneksi.

 Olin ehdottomasti päättänyt, että seuraava hylly tulee olemaan valkoinen ja lokerollinen, ja sellainen meille sitten muuttikin. Juu, on se Ikeasta. Mutta ei se sen vika ole. :). Vähänkö se on kiva, mä ainakin tykkään oikein tosi kovasti. Valkoinen värikin miellyttää silmää pitkästä aikaa ja näyttää ihan raikkaalta entisen ruskean sijaan. Ahtausongelmakin helpotti, ainakin hetkeksi.

Laitetaanpa loppuun vielä bonuskuva olohuoneesta keittiöön päin. Oon kovasti etsiskellyt uutta ruokailuryhmääkin (ja televisiotasoa), mutta ei ole sopivaa vielä tullut vastaan. Itsekään en oikein tiedä millaisen pöydän haluaisin, jotain valkoista (sanoinhan, että se miellyttää silmää :D) ja ehkäpä jotain hieman 50-lukulaista. Tuoleiksi haluan pinnatuoleja, se on selvää sentään.  

Kiva kirjahylly mulla nyt ainakin on, mainitsinko jo?

Toim. huom.: Nämä kuvat ovat siis edellisestä asunnosta, nykyinen ei vielä ole julkaisukelpoinen.

Varmoja merkkejä

Mistä tietää, että on varmasti jo syksy?

 ...siitä, että minä hakeudun kaupassa väistämättä lankahyllylle. Ja kuten (valitettavan surkealaatuiset) kuvat todistavat, ostankin jotain. Joka ikinen syksy mulle iskee hillitön virkkaus- ja neulomisinto, ja täällä se on taas tänäkin vuonna. :) Harras päätökseni on myös saada jotain pikapuoliin valmiiksikin asti, se kun ei ole vahvimpia puoliani...

Toinen asia, jonka liittyy mielessäni syksyyn on muuttaminen. Oon jostain syystä pitkään ajatellut, että aina kun olen muuttanut, se on tapahtunut syksyisin, mutta nyt aloin asiaa tarkemmin miettimään, eikä ei se itse asiassa edes ole niin. En tiedä miksi assosioin muuton niin vahvasti syksyyn, mutta niin se vain on. Etenkin tänä vuonna. Me nimittäin just vastikään pakattiin sekalainen omaisuutemme laatikoihin ja roudattiin kaikki uuteen, isompaan asuntoon. Nyt vähitellen elämä muuttuvassa pahvilaatikkolabyrintissä alkaa olla ohi, ja ainakin suurimmat tavarat ovat jo löytäneet paikkansa. Hienosäätöä kuitenkin vielä kaivataan. Paljon. 

Nyt pikku hiljaa uuvuttavasta muuttorumbasta toivuttuani alan olla tosi innoissani uudesta asunnosta -enkä vähiten sen vuoksi että viimeinkin sain oman huoneen värkkäilyjäni varten! Ihan hirveän huikean hienoa! :)

Vähintään yhtä innoissani oon meidän uudesta pihasta, se on iso, rauhallinen ja kaikinpuolin oikein kiva, vaikkakin vähän umpeenkasvanut. Ja meillä on omenapuita! Ja marjapensaita! Ja jokin, joka vaikutti mansikkamaalta ja kasvimaalta. :D En ehkä malta odottaa kevääseen, että oikeasti näen mitä kaikkea tuolla pihalla onkaan.

Sellaista siis tällä kertaa. Yritän taas kovasti aktivoitua täällä bloginkin puolella. Liki päivittäin tämä on mulla mielessä, ja suunnittelen kovasti mistä kirjoitan, vaan niin se aina vaan jää... Hyi minua. :)