Pieniä auringonottajia

Ilta-aurinko paistaa aina hetken aikaa suoraan marsuhäkkiin, ja pötkylät ottaa siitä kaiken ilon irti makoilemalla pitkin pituuttaan. Vaikka makoileepa ne muutenkin alituiseen, se on niiden vakio-ominaisuus. :D Mieluisinta on makoilu ja syöminen -yhtäaikaa toki.

Miisa ja Miisan pikkupikku jalat ♥

Makaavasta marsusta on muuten törkeän hankala saada kuvaa, koska aina kun hiipii (kameran kanssa tai ilman) lähemmäs häkkiä, kuikuttajat sinkoaa saman tien pienille töppöjaloilleen ja tulee pällistelemään, että mitäs nyt tapahtuu, saadaanko kenties ruokaa. Marsuillahan on  tunnetusti ihan aina nälkä, silloinkin kun ne on just syöneet tai ovat parhaillaan syömässä. :D

Pörheä Ninja ♥

 Syksyllä nämä minivalaat täyttää muuten 3 vuotta! Isoja neitejä jo. 

Mökkeilykuume vaivaa...

...ja kunnolla vaivaakin. Olisi ihan hirmuinen hinku päästä mökkeilemään jo. Mökille pääsyä odotellessa fiilistelin viimekesäisillä mökkikuvilla. Mörön ja Nyytikoirasen kans ehdittiin kerran käydä mummun mökillä Koivujärvellä. Aika sateiset kelit sattui niille(kin) päiville, mutta mukava reissu oli joka tapauksessa. :)

Nyyskän rentoa matkustamista takapenkillä petivaatteiden päällä. Kasan päältä oli hyvä tähystellä maisemiakin aina kun jaksoi. :)

Vettä tuli välillä lotisemalla. Saipahan ainakin otettua kivoja pisarakuvia.

Touhuamisesta väsynyt Nyyti sikeässä unessa. Sohvan selkänojasta tuli lempparitorkkupaikka.

Rannassa kävi lokkiperhe useaan otteeseen syömässä rapuaterioita. Livahtivat vaan aina karkuun kun yritin hiipiä lähemmäs että saisin kuvia pörheistä poikasista. Ravunsakset (ja päät) eivät ilmeisesti kuulu lokin ruokavalioon, niitä löytyi rantakiviltä vaikka kuinka.

Kuvassa isosilmäinen mökkimurmeli, erittäin harvinainen laji leppoisan luonteensa vuoksi. ♥

Auringonlaskut mökkirannassa on aivan omaa luokkaansa. ♥

Täytyy sanoa, että ei nämä kuvat varsinaisesti kuumeen alentajana toimi, päinvastoin. Tekis niin mieli mennä pakkaamaan laukut ja kurvata mökille grillaamaan, kuvaamaan ja laiskottelemaan.

Säätiedotus & hyvä kirppupäivä

Ulkona paistaa aurinko! Varsin tervetullutta vaihtelua viime päivien ainaiselle vesisateelle ja tuulelle. Tuollahan alkaa olla jo mukavan lämmintäkin, täytyi myöntää että toppatakki oli hieman hätävarjelun liioittelua kun istuskelin hetken ulkona ja annoin Nyytikoirasen haistella ja touhuta omiaan.

Töistä tullessa pyörähdin Ekotorin kautta, ja sehän kannatti. :) Ostoskoriin päätyi ensinnäkin punainen maatuskahuivi entisten varastojeni täydennykseksi. Mulla oli entuudestaan jo musta, tummansininen, vihreä ja valkoinen joten pitihän tämä napata värisuoran jatkeeksi, tykkään noista niin paljon.
 Tuota japanilaista posliinityyppiä mun ei todellakaan pitänyt ostaa, mutta kun en vaan raaskinut sitä jättää sinnekään. Onhan se nyt niin söpö, kattokaa nyt. Seuraavaksi iskin silmäni tuohon maatuskaan, ja mukaanhan se lähti. Maatuskoja ei ole koskaan liikaa, niinkuin ei kivoja kankaitakaan, joita löytyi tällä kertaa mukavan paljon. Ruskeassa pinossa on kaksi tyynyliinaa, aluslakana ja pussilakana, vaaleanpunakuvioiset ovat pienehköjä tyynyliinoja. Uusiokäyttöön taitavat päätyä.
Jotain löytyi Nyytikoirasellekin; mintunvihreä kaulapanta ja kilpparipehmo jota kuvassa jo kärsimättömänä odotellaan. :D Ostan usein Nyytille Ekolta halpoja pehmoja, joten sen mielestä kaikki mitä sieltä kotiin kannan, on sitä varten. Yhdistää kai hajun sieltä saamiinsa leluihin.

Uusi lelu in action. Mieleinen oli; sitä piti heti pestä hartaasti ja kuljetella ympäri kämppää.